Ydinkokeiden uhrit ja ATOMI-projektin Kunnialähettiläs kutsuvat pitämään minuutin hiljaisen hetken 29. elokuuta

Ydinkokeiden uhrit ja ATOMI-projektin Kunnialähettiläs kutsuvat pitämään minuutin hiljaisen hetken 29. elokuuta 

15.08.2019

Nur-Sultan

 – Ydinasekauden inhimilliset menetykset lasketaan satoina tuhansina kuolleina Hiroshimassa ja Nagasakissa ja tämän kuolemaa kylvävän aseen määrän kasvun muodostamana pysyvänä uhkana sivilisaatiolle, mutta ne mitataan myös miljoonien ydinkokeiden uhrien loppumattomina kärsimyksinä. ATOMI-projekti ja sen kunnialähettiläs Karipbek Kuyukov kutsuvat ihmisiä kaikkialla maailmassa viettämään minuutin hiljaisen hetken 29. elokuuta, jonka YK on julistanut kansainväliseksi ydinkokeiden vastaiseksi päiväksi ydinkokeiden uhrien muistoa kunnioittaen.

Kuyukov haluaisi, että ihmiset viettäisivät minuutin hiljaisuuden 11:05 paikallista aikaa. Tämä kelloaika valittiin siksi, että 11:05 kellon viisarit muodostavat voitonmerkin, roomalaisen V:n. Minuutin hiljaisuus ja voitonmerkki ovat kunnianosoitus uhreille ja haaste kansainväliselle yhteisölle jatkaa taistelua ydinuhkaa vastaan.

”Ydinkokeet Kazakstanissa ja muualla maailmassa ovat aiheuttaneet mittaamatonta kärsimystä”, totesi Kuyukov. ”Uhrien kärsimykset jatkuvat yhä. Heidän taisteluaan ei saa unohtaa. Minulle on suuri kunnia, että YK tarttui kotimaani aloitteeseen ja julisti 29. elokuuta kansainväliseksi ydinkokeiden vastaiseksi päiväksi. Kutsunkin maailman kansoja viettämään minuutin hiljaisen hetken tuona päivänä muistaen ydinkokeiden uhreja, myös niitä, joiden kärsimykset eivät ole päättyneet.”

Kymmenien vuosien ajan ydinaseiden kehittäjät ovat tehneet ydinkokeita eri puolilla maailmaa. Semipalatinskin ydinkoealueelta nykyisestä Kazakstanista Nevadaan ja New Mexicoon, Marshallinsaarten atolleille ja Ranskan Polynesian saarille ovat lukemattomat ihmiset altistuneet ydinkokeille.

Näiden kokeiden seurauksista saavat yhä kärsiä kokeiden aikana vaikutusalueella eläneet sekä kokeiden jälkeen epämuodostuneina syntyneet, varhain kuolleet ja riuduttaviin tauteihin menehtyneet. Neuvostoliitto teki yli 450 ydinkoetta Kazakstanissa nykyisen Semein kaupungin lähistöllä. Kuyukovin vanhemmat olivat niiden joukossa, jotka kokivat räjäytysten seuraukset. Kuyukov syntyi kädettömänä. Vaikeuksista huolimatta hänestä tuli tunnettu taidemaalari ja kansainvälisesti arvostettu ydinaseriisuntaa vaativa aktivisti. Hän omisti taiteensa ydinkokeiden uhrien kuvaamiselle ja elämäntyönsä ydinuhan torjumiselle.

Kazakstanista tuli myös johtava maa kansainvälisessä liikkeessä ydinaseiden leviämisen estämiseksi sekä esimerkki muille maille maan ensimmäisen presidentin Nursultan Nazarbaevin annettua määräyksen Neuvostoliitolta peritystä maailman neljänneksi suurimmasta ydinasearsenaalista luopumisesta.

Kazakstanin aloitteesta YK julisti vuonna 2009 elokuun 29. päivän kansainväliseksi ydinkokeiden vastaiseksi päiväksi kunnioittaen presidentti Nazarbaevin päätöstä sulkea Semipalatinskin ydinkoealue 29.09.1991 jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. 

”Julistakaamme 29. elokuuta sen tunnustamisen päiväksi, että ydinaseiden tuottamat kärsimykset jatkuvat vielä silloinkin, kun pommeja ei enää pudoteta, ja että meidän on pyrittävä saamaan päätös lopullisesta ydinkoekiellosta ensimmäisenä askeleena ydinaseettomaan maailmaan”, sanoi Kuyukov.


Created at : 15.08.2019, 15.30, Updated at : 16.08.2019, 12.30